Miksi säilöntäaineista puhutaan?

Dermatologit ovat kritisoineet kosmetiikan käyttämiä säilöntäaineita, sillä allergioiden määrän lisääntyminen on herättänyt huolestusta. Lisäksi tutkijat ja viranomaiset ovat entistä kiinnostuneempia aiheesta. Säilöntäaineet ovat biologisesti aktiivisia, ja toksisuus, ihoärsytys sekä herkistyminen ovat mahdollisia ja säilöntäaineiden tiedetäänkin aiheuttavan hajusteiden jälkeen eniten yliherkistymistä. Kyseessä on myös trendi: mietous ja ympäristöystävällisyys kiehtovat nykyajan kuluttajaa.

Miksi kosmetiikkaan laitetaan säilöntäaineita?

EU-lainsäädäntö edellyttää, että kosmetiikkatuote täyttää mikrobiologiset spesifikaatiot. Toisin sanoen kosmetiikkatuotteen puhtaus on taattava ennakoitavissa olosuhteissa, niin kauan kuin valmistajan ilmoittama pakkausmerkintä lupaa tuotteen käyttökelpoiseksi. Säilöntäaineet estävät haitallisten mikrobikasvustojen syntymisen. Mikrobit voivat häiritä ihon mikroflooran, eli ihoa asuttavien mikrobien tasapainoa, ja olla pahimmassa tapauksessa patogeenisiä, eli tautia-aiheuttavia. Ripsivärissä lisääntymään päässeet patogeeniset mikrobit voivat aiheuttaa esimerkiksi silmätulehduksen ja vakavammassa tapauksessa näön menetyksen. Säilöntäaineet tuhoavat mikrobien soluseinämää ja vaikuttavat niiden entsyymiaktiivisuuteen, mikä johtaa joko mikrobin kuolemaan tai lisääntymiskyvyttömyyteen. Kosmetiikassa on käytössä noin 50 erilaista säilöntäainetta.

Miten kosmetiikkaan pääsee mikrobeja?

Tuotteen kontaminaatioriskiä voidaan tarkastella tuotannon ja käytön näkökulmasta. Valmistuksessa on käytettävä hyviä tuotantotapoja, joihin sisältyvät raaka-aineiden, laitteiden, tilojen ja työntekijöiden puhtaus. Käytännössä tämä tarkoittaa säntillistä raaka-aineiden, pakkauksien ja tuotantotilojen sterilointia, eristämistä ja desinfiointia. Tuotteen jälkisterilointia ei hyväksytä. Hyvät tuotantotavat vähentävät valmiiseen tuotteeseen lisättävän säilöntäaineen määrää.

Käytössä tuotteeseen voi päästä käyttäjävirheen, säilytyksen ja purkin tai pakkauksen muodon vuoksi mikrobeja. Säilöntäaineen on vastattava tuotteen käyttöönoton jälkeiseen kontaminaatioriskiin, jotta mikrobit eivät pääse lisääntymään tuotteessa. Siksi tuotteen koostumus tulee huomioida, sillä tietyntyyppiset koostumukset ovat mikrobeille edullisempia. Kosmetiikassa tuotteen käyttökokemus on yksi merkittävimpiä huomioitavia tekijöitä. Vaikuttavista aineista ja saavutetuista tuloksista riippumatta, kuluttaja arvioi aina tuotteen käyttöön liittyviä tekijöitä, esimerkiksi levittyvyyttä sekä ihotuntumaa.

Mitä ovat kosmetiikan säilöntäaineet?

Säilöntäaineita voidaan tarkastella jakamalla ne ryhmiin: formaldehydi ja sen luovuttajat, fenolityyppiset säilöntäaineet, alkoholit, hapot ja niiden suolat, halogenoidut yhdisteet, kvatit ja muut säilöntäaineet. Ryhmän sisällä säilöntäaineet toimivat jokseenkin samankaltaisesti rakenteellisten yhtenäisyyksien seurauksena. Esimerkiksi formaldehydiin perustuvat säilöntäaineet denaturoivat mikrobien proteiineja, ja ne toimivat hyvin bakteereita sekä hiivoja vastaan. Bakteerit jaetaan kuorirakenteensa mukaan kahteen ryhmään, gram-positiivisiin ja gram-negatiivisiin, mikä on myös huomioitava. Kuorirakenteiden erilaisuudet vaikuttavat siihen, mitkä säilöntäaineet tai säilöntäaineryhmät toimivat kyseisiä mikrobeja vastaan. Lisäksi homeisiin ja itiöihin toimivat eri säilöntäaineet. Käytännössä yksi säilöntäaine ei siis pysty toimimaan kaikkia mikrobeja vastaan, vaan tuotteeseen tarvitaan optimaalinen määrä eri säilöntäaineita.

Voidaanko säilöntäaineiden määrää vähentää tai voitaisiinko ne jättää kokonaan pois?

Mikrobit tarvitsevat lisääntyäkseen otolliset kasvuolosuhteet. Kosmetiikkatuotteessa voidaan pyrkiä eliminoimaan näitä mikrobien kasvua edistäviä tekijöitä muuten kuin säilöntäaineilla. Tuotteissa voidaan käyttää esimerkiksi antimikrobisia aineita, jotka vähentävät mikrobien kasvua, sekä antioksidantteja, jotka ehkäisevät hapen aiheuttamia reaktioita, ja sitä kautta vaikuttavat tuotteen hapettumiseen ja härskiintymiseen. Antimikrobisia-aineita ovat mm. jotkin luonnonaineet, esimerkiksi teepuuöljy. Avenen XeraCalm – voiteessa on käytetty antimikrobista I-modulia – yhdistettä.

Säilöntäaineen määrää voidaan säätää myös vaikuttamalla suoraan kasvuympäristön resursseihin. Esimerkiksi pH:n säätäminen, tuotteessa olevan vapaan veden määrän vähentäminen, säilöntäaineiden yhdisteleminen sekä mikrobeilta suojaavat pakkaukset vähentävät tuotteen säilöntäaineiden kokonaismäärää. Säilöntäaineita yhdistelemällä voidaan saavuttaa synergia, minkä ansiosta voidaan saavuttaa laajempi spektri kuin yksittäisillä säilöntäaineilla. Lopulliseen säilöntäaineiden määrään vaikuttavat kuitenkin monet muutkin asiat, eikä kaikissa tuotteissa ole mahdollista käyttää kaikkia keinoja. Säilöntäaineet vaikuttavat tuotteen koostumukseen, esimerkiksi viskositeettiin, ja jotkut raaka-aineet tekevät säilöntäaineista tehottomia. Myös tuotteen pH:n kanssa on oltava tarkkana, sillä esimerkiksi kasvojen ihon pH on välillä 4,5-5,5, ja mikrobeille epäviihtyisät pH:t ovat alle 4 tai yli 10. Säilöntäaineille on asetettu enimmäispitoisuudet, joissa ne ovat turvallisia kuluttajalle.

Miksi parabeenit ovat erityisiä?

”Formuloitu ilman parabeenejä!” koristaa monen kosmetiikkapakkauksen kylkeä. Parabeenit ovat fenolityyppisiä säilöntäaineita, joihin kuuluu sekä lyhyt- että pitkäketjuisia parabeenejä. Ne ovat alkoholin näköisiä heikkoja happoja. Parabeenien suosio kosmetiikan säilöntäaineena perustuu halpaan hintaan sekä niiden kykyyn muodostaa synergia vesiliukoisten säilöntäaineiden kanssa, jolloin säilöntäaineiden yhteisvaikutus voi olla huomattavasti tehokkaampi. Parabeenit eivät yleensä aiheuta yliherkkyyttä, mutta keskustelua herättäneen butyyliparabeenin hormonaalisen vaikutuksen takia niitä on alettu korvaamaan usein enemmän allergisoivilla säilöntäaineilla. On otettava huomioon, että tutkimustulokset ovat hormonivaikutuksen suhteen ristiriitaisia. Ihoärsytystä parabeenit aiheuttavat arviolta noin 1,5 % käyttäjistä.

Tavallista päivittäiskosmetiikkaa koskevat useat säädökset, joiden tavoitteena on taata tuotteen turvallisuus. Tarkasteltava on myös asian kääntöpuolia: säilöntäaineiden poisjättämisellä voi olla myös merkittäviä haitallisia vaikutuksia – ne on lisätty tuotteeseen syystä. Säilöntäaineettomat voiteet ovat myös koostumukseltaan erilaisia, eivätkä välttämättä vastaa käyttökokemukseltaan kuluttajan vaatimuksiin. Siksi on tärkeää pohtia kosmetiikkatuotteessa tehtyjen ratkaisujen kokonaiskuvaa.

Helmi,
Estenomiopiskelija

Sanna,
Ihoterapeutti