Puutiaiskannat ovat Suomessa ja Euroopassa olleet kasvussa viime vuosina. Suomessa vuonna 2017 raportoituja puutiaisaivotulehdustartuntoja oli ennätysmäärä 82 kpl ja 2018 lähes saman verran, 79 kpl1. Tartuntoja raportoidaan eniten kesäkuukausina, varsinkin heinä-elokuussa, mutta punkit alkavat etsiä saalista jo lämpötilan noustessa noin 5 asteeseen ja pysyvät aktiivisina loka-marraskuuhun asti alueesta riippuen. Näin ollen punkeilta ja niiden kantamilta taudeilta suojautuminen on tärkeää myös muulloin kuin keskikesän helteillä.

Alueellisesti eniten tapauksia raportoidaan Ahvenanmaalla, Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, ja Etelä-Karjalassa1. Myös Länsi-Pohja ja Pohjois-Pohjanmaa erottuvat tilastoissa. Varsinais-Suomessa ja Helsingissä ja Uudellamaalla on ollut todella selkeää nousua tapausten määrässä – Helsingissä ja Uudellamaalla raportoitiin 41 tapausta vuonna 2018, mikä on yli puolet koko Suomen tapausmäärästä1. Lohjanjärven lounaisalueella oli todettu 13 TBE-tartuntaa vuonna 2018, ja alue on lisätty kansallisen rokotusohjelman piiriin tänä keväänä5.

Punkeilta suojautuminen

Punkit viihtyvät varjoisissa ja kosteissa paikoissa, joissa on matalaa aluskasvillisuutta. Ne lymyävät ruohikossa, kasvimailla,  aluskasvillisuudessa, pensaissa ja puiden lehdillä ja kiinnittyvät tilaisuuden tullen ohi kulkevaan eläimeen tai ihmiseen2.

Punkit levittävät tunnetumman borrelioosin lisäksi myös toista ikävää tautia, puutiaisaivotulehdusta (TBE). Borrelioosin voi yleensä hoitaa antibiooteilla mahdollisen tartunnan tapahduttua, mutta puutiaisaivotulehdukseen ei ole parantavaa hoitoa. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi kuitenkin suojautua rokottautumalla4.

Puutiaisaivotulehdusta aiheuttava TBE-virus tarttuu virusta kantavan punkin syljestä jo minuuteissa pureman jälkeen2. Borreliabakteeri sen sijaan edellyttää pitkäaikaista, vähintään yön yli kestävää punkin kiinnittymistä ihoon pureman jälkeen3. Päivittäisellä punkkitarkastuksella ja punkin nopealla poistamisella voi siis ehkäistä borrelioosia, mutta se ei suojaa puutiaisaivotulehdukselta2,3.

Suomessa kansallisen rokotusohjelman piiriin kuuluvat Ahvenanmaa, Simo, Parainen, Kemin eteläosa, Lappeenrannan Sammonlahti, Kotkan saaristo, Raahen Preiskari, sekä tästä keväästä alkaen Lohjanjärven lounaisalue. Näillä riskialueilla kaikki 3 vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja mökkiläiset ovat oikeutettuja saamaan kolmen rokotteen TBE-rokotussarjan maksutta.5 Muita tunnettuja riskialueita ovat Turun saaristo (varsinkin Kustavi ja Naantali) ja Turku, Taipalsaari, Luoto, Lapinlahti, Kirkkonummi, Raasepori ja Espoo6. Mikäli liikut luonnossa kesäaikana TBE:n riskialueilla joko työ- tai vapaa-aikana, keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa TBE-rokotteesta.

Lähteet:

  1. THL, Tartuntatautirekisteri. Saatavilla: https://thl.fi/ttr/gen/rpt/tilastot.html (viitattu helmikuussa 2019).
  2. ECDC Factsheet about tick-borne encephalitis (TBE). Saatavilla osoitteessa: https://ecdc.europa.eu/en/tick-borne-encephalitis/facts/factsheet Ladattu helmikuussa 2019
  3. ECDC Factsheet about Borreliosis. Saatavilla osoitteessa: https://ecdc.europa.eu/en/borreliosis/facts/factsheet Ladattu helmikuussa 2019
  4. Donoso-Mantke, Oliver et al, 2011 Tick-Borne Encephalitis Virus: A General Overview. Saatavilla osoitteessa: http://edoc.rki.de/oa/articles/reN7OCoy1vQ0g/PDF/29O1NGlasYUsY.pdf
  5. THL, puutiaisaivotulehdusrokote eli TBE-rokote: https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/puutiaisaivotulehdusrokote-eli-tbe-rokote
  6. THL, puutiaisaivotulehduksen riskialueiden kartoitustulokset: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/puutiaisaivotulehdus/puutiaisaivotulehduksen-riskialueiden-kartoitustulokset