Puutiaiskausi on taas alkamassa. Hämähäkkieläimiin kuuluva pieni niveljalkainen puutiainen aktivoituu, kun lämpötila ulkona ylittää +5 °C. Käytännössä puutiaiskausi voi kestää jopa helmikuun alusta lokakuun loppuun asti. Puutiainen eli punkki viihtyy kosteissa ja vehreissä paikoissa. Se odottaa matalassa aluskasvillisuudessa ohikulkijaa, johon tarttua. Sopivan kulkijan sattuessa kohdalle, punkki tarraa etujaloillaan tiukasti kiinni uhriinsa.

Kuva: www.punkkiklinikka.fi

PUNKKIEN LEVITTÄMÄT TAUDIT JA NIIDEN TUNNISTAMINEN

Punkkia voidaan perustellusti pitää Suomen vaarallisimpana eläimenä, sillä sen välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Punkit voivat siirtää isäntäeläimeensä erilaisia virus- tai bakteeriperäisiä tauteja, joista bakteeritaudit ovat yleisempiä kuin virustaudit. Suomessa tärkein puutiaisen levittämä tauti on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi. Sitä havaitaan vuosittain Suomessa noin 6000 ihmisellä. Ihmisillä borrelioosi -tartuntaan liittyy usein punoittava kehämainen rinkula pureman ympärillä, mitä eläimillä ei yleensä havaita. Viimeistään rinkulan havaittua on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Bakteerin aiheuttamaan borrelioosiin on olemassa antibioottihoito.

Punkin levittämistä virustaudeista tunnetuin on TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume, jonka oirekuvaan lukeutuu mm. kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä ja pahoinvointia. Vuosittain puutiaisaivokuumetta havaitaan Suomessa noin 30–60 ihmisellä. Viruksen aiheuttamaan puutiaisaivokuumeeseen ei ole parantavaa hoitoa, mutta sitä vastaan on kehitetty rokote.

Punkit käyvät läpi kolme erilaista kehitysvaihetta, joiden aikana ne tarvitsevat veriaterian. Veriaterioiden välityksellä haitalliset bakteerit ja virukset kulkeutuvat isäntäeläimestä toiseen. Punkin kantaessa TBE-virusta, puutiaisaivokuume siirtyy isäntäeläimeen muutaman minuutin kuluessa kiinnittymisestä. Osa bakteeritaudeista siirtyy isäntäeläimeen vasta muutaman päivän kuluttua altistuksesta. Esimerkiksi borrelia-bakteerin siirtyminen puutiaisesta ihmiseen vaatii vähintään useiden tuntien tai jopa vuorokausien mittaisen kiinnittymisajan. Ennaltaehkäistäkseen tartunnan, punkki tulee irrottaa mahdollisimman nopeasti iholta.

Mikäli punkin puremalle kuitenkin altistuu, kannattaa varmuuden vuoksi ottaa verinäyte mahdollisten tautien varalta. Näyte olisi erityisen tärkeää ottaa, jos pureman jälkeen ilmaantuu esimerkiksi kuumetta, väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia tai muita hermosto-oireita. Apteekissamme sairaanhoitajat voivat selvittää verinäytteestä mahdollisen borrelioosi- tai puutiaisaivokuumetartunnan.  Puutiaisaivokuumetta aiheuttavan viruksen vasta-aineet ovat osoitettavissa verestä 7-14 päivän kuluttua altistuksen jälkeen. Borrelia vasta-aineet kehittyvät elimistössä hitaasti, joten tutkimusta suositellaan vasta noin kuukauden kuluttua punkin puremasta.

Kuva: www.punkkiklinikka.fi

PUNKEILTA SUOJAUTUMINEN

Koska punkit viihtyvät heinikossa ja metsässä, ihmisille tehokkain tapa suojautua punkeilta on käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita liikkuessa riskialueilla. Rokotteen ottamista suositellaan erityisesti henkilöille, jotka oleskelevat paljon TBE-viruksen esiintymisalueilla. Rokotetta suositellaan myös, mikäli aika kuluu kesällä vaelluksilla, metsästäen tai marjastamisen merkeissä. Ihmisille löytyy markkinoilta lisäksi suihkeita, jotka ovat tarkoitettu nimenomaan punkkien häätöön.

Kuva: www.punkkiklinikka.fi

 

PUNKIT JA LEMMIKIT

Lemmikeillä havaitaan punkkitartuntoja ihmisiä useammin. Edellä mainitut bakteeri- ja virustaudit voivat tarttua niin eläimille kuin ihmisillekin. Sairastunut lemmikki ei voi itsessään siirtää tautia ihmiseen, mutta eläin voi kuljettaa turkissaan viruksia tai bakteereja sisältävän punkin ihmisen iholle. Lemmikkien käsittely punkkien häätöön tarkoitetuilla valmisteilla vähentää siten myös punkkien päätymistä ihmisen iholle.

Kissoille ja koirille löytyy markkinoilta paljon erilaisia valmisteita punkkien häätöön. Apteekeista löytyy ilman reseptiä muun muassa paikallisvaleluliuoksia, punkkipantoja ja erilaisia suihkeita. Lääkärin kirjoittamalla reseptillä on saatavilla myös purutabletteja punkkien häätöön. Lemmikille tulee käyttää juuri kyseiselle eläinlajille tarkoitettua valmistetta, sillä esimerkiksi koirille käytössä oleva permetriini on hengenvaarallinen kissalle. Lemmikkieläinten turkki olisi hyvä tarkastaa päivittäin punkkien varalta, esimerkiksi täikampaa avuksi käyttäen. Punkit tarttuvat yleisimmin ohuille ihoalueille kuten päähän, korvien taakse, kaulaan tai kainaloihin.

Kissat ovat yleisesti vastustuskykyisempiä punkkien levittämille taudeille kuin koirat. Mikäli havaitset lemmikilläsi kuumetta, väsymystä, velttoutta, ruokahaluttomuutta, ontumista tai nivelten jäykkyyttä, voi kyseessä olla punkin välittämä tauti eläinlajista riippumatta. Tällöin olisi syytä hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle.

Autamme sinua mielellämme valitsemaan lemmikillesi sopivat valmisteet punkkien häätöön. Mikäli haluat lisätietoa laboratoriopalveluistamme, kuten borrelioosi- tai puutiaisaivokuumetartunnan selvittämisestä, voit olla yhteydessä apteekkiimme puhelimitse p. 029 340 0680 tai suoraan hoitajiin sähköpostitse sairaanhoitajat@ympyratalonapteekki.fi

Mukavaa kevään odotusta!

Veera,
Farmasian oppilas

Lähteet:
Hytönen J, Lahdenne P, Oksi J, Pitkäranta A ja Vapalahti O: Kuka pelkää punkkia? Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim 2018.
Salava A: Hyönteisten pistot ja puremat. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018.
www.punkkiklinikka.fi
https://elaintenhoidonopas.fi/artikel/punkin-purema-koiralla/